torstai 24. syyskuuta 2009

allokaatiosonetti

aurinko kiertää näennäistä rataa.
juuret lämpimässä, taivaanpallo
kaikkipaitsi, aikatakaa
kääntyy sora, maakallo

alkavana pimeänä mataa
avaruus, kaarimalto
halkaistakaa,
koekello, eli allo-

kaatio: antamalla kauheesti
jaat, nostat, leikkaat,
tulet jaolle, sääriluulle

annat tuolle, ja tyynesti
kutistuvat orakkaat
auringolta kuulle


- - -
runotorstain tasan

maanantai 21. syyskuuta 2009

people are many and their hands are all empty

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

here's to the land you've torn out the heart of

torstai 17. syyskuuta 2009

opin punaiselta pullolta, että pohjalle ei jätetä pisaraakaan jos aikoo vielä sukeltaa; vihreään en koske muutoin kuin lasin kautta, sormista tuhruisena - kirkkaan pullon läpi kuultaa avaruus, ylinen ja alinen, pysty heinä pohjan ja kaulan välillä. keltaiselta pullolta opin, että se mikä sen sisässä on ei olekaan valoa vaan iloista pigmenttiä, jolla voi hetkeksi maalata sisuksensa kuin luolan seinämät rikillä. ja se käryää, magnesiumnauha suolahapossa: oranssin pullon nesteellä voi viruttaa varpaiden kynsivallit, kävellä siniseen ja katsoa kaarta, kaltevaa kattoa sisältäpäin, opin siniseltä pullolta olla henki


-----
runotorstai: "Aika monet asiat, joita pidämme tosina, eivät olekaan totta, ja toisista taas, jotka ovat totta, et välitä hittojakaan. Sinun on tehtävä omat arviosi. Elämä on täynnä tällaisia pieniä, pullotettuja oppitunteja." Richard Fordin romaanista Itsenäisyyspäivä (Tammi 1996, suom. Sirkka Alanko)

torstai 10. syyskuuta 2009

aurinkokuntamme:
levynpuoli B:
ainoastaan tutkimusasemia! arktinen
kideäänirasia - aloitusuran kosketinsoittimet,
r y ö s t ö k a l a s t u s


- - -
kymmenen sanan runo runotorstaihin

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

'askitsa! 'akaa järven, vetten, 'akaa kivein kiehuvie- -
!

'anee sen 'aikalleen - tutin - mikä kiemyrä lie;

astuu, nojaa virtaan, 'aarnaan 'anhan puun,
pelokas pronssikäärme kietyy, 'apses sun

hymy ilee, ja 'aivaat käätyy.


- - -
runotorstain kuva täällä
tyynäinen hengits - alas vie
shokeeraava viisto vino
rappukäytäivä.

oskankohta huurteinen, viirto
sininen piirto, koska
astua täytyy - aina vie
alas tie, kai

ilmoitusluonnoltaan yks
ja sama, pakastuva, pakastuva
päiv' josain kuunelmissa.