vedessä on uppoamista
tältä kohden, halcyonin sulka pistää ja manaa,
on jää suloisen pehmeää, anteeksi antaa
askeleen toisensa jälkeen

missä märät koskettavat tosiaan. missä sattuisi olemaan vahvempi, jää tänne koska jääden ei tule lähtöä,

ankarammat ovat keväät, rankaisevat
krysanteemit eikun hyasintit kuolleesta maasta,
koska maan on kuolla, veden uppoaminen

puunaisten

puut olkoot naisia. sateisen päivän naisia puitteissaan, katsomassa läpi pisaroiden. kun ei ole tiaraa, ajattelee vesisäteen olevan kristalli
;
puuttuvasta tiarasta, linnun helähdyksen ajattelee olevan ääni siitä kun sovittaa tiaraa päähänsä ja kalauttaa sen metallia hieman solkeen. on kuin sateenväristen naisten luokse voisi päästä mutta matka edellyttää raskautumista, kohtuuttoman painavia kenkiä ja kantamusta. puut olkoot naisia,

koska naisten on metsä tai ainakin puurivi välillä maan ja aution. koivukujaa etsataan. pitkoa leipovat naiset, sukupuolitan tämän: puunaisten haarovat kädet hikoilevat tiheää ilmaa.

tämän päivän puutuvat ovat keveämpiä ja ne salpaavat ilman,
korjaavat sapenkeltaisen sadon ja miljoona kumartaa, lakoaa. puunaisten
tarvitsee olla kauempana.

ei koskaan sillä että yksikään heistä nimetty olisi

velji, veljeni. sinä olet kun vedestä nousee talo keltainen
aaveet kanssa toukkien, levät kanssa merien

astukaa laivaan, purjeet viivana nostakaa. uusien
alusten kolmiot piirtävät horisonttien

kokoisia askeleita tältä mereltä pintaan toisen.
sinä kun nouset talosta suoraan alukseen
aja! aja sanaton karjasi. aikojen tuulis,
aikojen pää.

And hereupon it was my mother dear
Did bring forth twins at once, both me and fear.

odota. sanon sen sinulle, hiljaa. tässä ja tämän kerran. näitä puhutaan seinien sisällä. turvaksi olemme, turvaksi tulemme. räikeä oranssi loiste pilvissä turvaksesi, puhdas valkea sementti turvaksesi, auto nelitassu turvaksesi. ase tulisylky, puhumaton enemmistö sinisessä valossa.

odota, odotapa. toinen ihminen, yksityinen kohtaaminen. elämän kaoottisuus, ritarit kulunein kengin, pakkasenhiomat punoittavat pahvilaatikkoposket, vahvanokka lokki ja pikkupaska varpunen, vieras mies vieras nainen, bhutanilainen. arat koulupojat yksityisissä harjoituksissaan. äkseeraus metsätiellä, jono tyhjiä patruunoita, sokeat päältäkiiltävät kortit, neulakoodit, peikkokoodit pin ja puk,

pahoittelen, odota vielä kun pahoittelen. sanon että me olemme mahdollisia.

suomalainen nuorallatanssi tai oodi vallanpitäjille

miten päin sen sanottekin. köydensyöjät. te kohtuuttomat ilmaliidit, kaiken pitää olla aina teidän päitenne. miten päin sen sanottekin, ette sano mitään; porvarit, lintukoirat (ei meidän sesse mitään tee), ydinvoimat, takaperin sanotut sosiaaliturvatunnukset.

sanottekin sen niin, että asiaton oleskelu kielletty etkä pääse asiakkaaksi. leikkaatte rastaansiipiä, räkätin yhtä hyvin kuin mustankin sanotte miten merimetso kalan parhaiten nielee. sanon, että minua ette saa suuhunne sanottavaksi mitenkään päin. pudokkaita tulee kuin syksyn puista.

kiristäkää köyttä. nuoraa nostakaa. siivet leikatkaa, nuorallakävelijältä tanko pois koska omin askelin, omin varpain on astuttava. lintukoira alhaalla halogeenilamput kuumuussa.

teidän,
vera, aitoa tomua areenan pohjassa.

enää tarvitsi katsoa sadoin kasvoin veteenpäin
mutta hyvä yleisö, hänen seinänsä ja hiljaa ailuvat vetensä,
hänen kalansa ja vesikasviensa ryppäät
valuivat sinä päivänä ulos sarvestaan kotilon kidasta
tipahtelivat hedelmät
sadoin kasvoin turkoosiin veteen, silmittömänä
pitsiverkkokalvona, jumalattoman roosana laskevan auringon
päänä. kirjeet auki taivaaseen.

kasvoton kuva

Ystävä, lähentymisiä. Kylmä


on sumu ja ääretön tietää
aaveiden vaivat matkalla täältä
ei ole ilmansuuntia maailma pyöreäksi laukeaa.

Harmaat pyöreät ystävän kasvot,
kalpeat tomuiset kuten kaukaa vain ollaan,
matkalta vasta.

Sata pyörettä kylmää, relettä jäistä, suksea katkennutta

kun maailmat kupertuvat kovertuvat taivaat ja peilien pinnoilla
väikkyy veet, omakuvat vääristyneet,

kaulukset laidoilla posket keskempänä ja karmiinilla huulet valellut,
ystävä lähentymisiä
rypyä kättä kylmettyneet.

purtta, aikomusta. kohti majaakkaa palaava, pingiviin pistetty hollille. se on kuiva ja se rahisee kun tuuli panee sille sulkaa toisen päälle. aina patagonia.

mikä turhaa voisi olla, mikä tärkeää. laaka kampela meela, lama sabaktani. kikari nousee auringosta tuuleen ja katsoo polttavalla silmällä. potiikka. jumalainen.

aurinko seisahtui ekvatorilla. sinä päivänä me tuulimme alta. hieka, sana. sen valo painoi suoran neulaan, neulasta seinään.

marooni

käy maata. riisu sukat. mitä et tarvitse, sitä älä mukanasi kanna. pelko ei ole keveä ei ole hiiviskely.

käy maata. iske sitä, käy kovempaa, sano että kovertua maan on aika, näyttää peilikuvat peilikuvina. ei enää läpi tomun.

käy maata, tuo vuohi mukanasi. tuo pergamentti, tuo vahva kynä, mustetta mitä vain, tuo ja tee siitä kaunis, kirjoita. älä lauluja metsän, kuiskintaa kuusten. siitä ei ole kiinni puhe.

käy maata, silitä sahviaaninpalaa. tänään luetaan nahkaselkä iltasatu, käy maata.

hiustenleikkuu

samasta mistä parturi haaveksii kohdasta josta lähtee käänne
karvainen peripetia, saada kiinni sinun haaveesi
samasta käänteestä, joka on kohta lähdössä ja taipumassa armaasi
painon alla. mistä haivenesta (lavuaarissa) on kiinni sinun
haaveesi kohdasta, tästä mistä hius halkaisee hiuksen
ja täiden hilsevät valtatiet (interstate) painavat
keveinä päin niskoja, korvia, otsaa

patsuli tuoksuva yrtti vastakkaispehmeine munanmuotoisine lehtineen neliöisine kukkineen kasvaa metriseksi pölläyttää patsulin kummaa hajua luontojaan hierottaessa sen valjut kukat purppuralla pistetyt kasvavat niin taipeissa kuin kärjissäkin sato korjataan

tuskin erikoisemmiksi luullaan, tuoksua absintin, ruusuheinän, koiruohon, sinä heikko ruusu, munan varsista tehty,

kahdesti tai kolmasti vuodessa lehdet kuivataan ja paalitetaan ja viedään tislattaviksi parhain öljy tislataan plantaasien lähistöllä kun se on lehdistä saatu se mikä viedään tislattavaksi eurooppaan usein vahingoittuu ja laimenee 80% ja ei ole hääppöistä laatua sitä käytetään tökeröissä hajusteissa ja 'valkea ruusu' ja 'orientaali' palasaippuoissa vaikka joidenkin mielestä tuoksu on vastenmielinen

muistan kyllä sanoit että se kaikki laitetaan talteen, lehti vasten lehteä, maton reuna vasten toista käännetään. hyvää ei tule tapahtumaan, jos nyt ei mitään pahaakaan. kaikilla oli norsunluunsa ja posliinikukka hyvätapainen.

sitä käytetään laajalti niin aasiassa kuin intiassakin pussukoihin laitetaan puuterisia lehtiä ja ennenkuin patsuli tuli yleiseen käyttöön euroopassa saatettiin aidot intialaiset kankaat ja intianmuste erottaa sen tuoksusta joka paranee vanhetessaan epätavallista kyllä siksi parfymeristit suosivat vanhempaa öljyä joka jättää pysyvämmän jäljen muihin tuoksuihin patsuliöljy on paksua

näistä matoista tulee aina parhainta laatua kun näppärät pienet sormet ne kutovat. lujia ja kauniita, ja kun niissä lyövät sydämet elävät tarinat joka sykäyksellään tuhlaavat kallista sanaa sormenpäistään, valmistavat kuvansa sinun astella eedenpuu

väri on rusehtavankeltainen joka vivahtaa vihreään se sisältää caeruleinia sävähdyttävän sinistä ainesta, jota löytyy matricariasta, koiruohosta ja muista öljyistä käyttö lääkkeenä sanotaan että patsuli aiheuttaa toisinaan ruokahalun menetyksen univaikeuksia ja hermokohtauksia kiinalaiset japanilaiset ja arabialaiset uskovat että sillä on ennalta ehkäiseviä vaikutuksia muita lajeja

koipallot, laventelisuihkut takaa kaappivuosien joina takki lepäsi ripustimella ja haisi karvan verran minkkiä, kultamajavaa. sanohan kärsivätkö kumipuut, sanohan kenen luoja oli se joka itki toisina hetkinä, valitti silmät vihreänä koiruohoa

ja väärennöksiä jaavan patsuli jota intialaiset kasvattavat puutarhoissaan kotikäyttöön heikkolaatuinen assamin öljy on microtoena cymosasta setri ja cubebpippuriöljyt ovat tavallisia väärennöksiä

varmistathan että meidän kalentereissamme on tämä päivä minä kuulin leopoldin kopisevat askeleet, tiedän mennään kohti etelää ranskaan, siellä on meidän linnamme jossa sinua seinät kehystävät antavat vihreille puheille oikean tunnun magnoliat pionit palleroiset

.kiltti.


mikä säikky, särkisilmä muikkupuoli, takki kuin ruisjauhoa paahtunutta. menee kahtia.
(universumin kaasut. kalojen kyljet. turmele kylmä hopea, iljettävä vedenalinen elämä)

nukahtaa eikä voi unta nähdä koska ruokojen juurakoissa musta muta kihii elikoita, salaperäisiä sanattomia: ei kiitos, ei anteeksi, ei olehyvä niitä lohduta eikä niittaa. ne rakastavat korvaa, korvalehteä ja käytävää ja veden alla korvaan syntyy sanoja, jotka pitäisi jättää sinne.
(mikä altista on, taivutettakoon, mikä suostuvaista on, raaputettakoon. helvetti on kovettuman silmässä)

koru säikyn solisluulla, kylmyys alkusumusta löydetty, kylmyys käsissä ja kynsien alla mustaa. pese. ne. nyt. palellutit. ihan. kuin. pojat.
(itki se, mutta niinhän tekevät ne, jotka eivät parastaan ymmärrä)

sen pelko tekee teille, käsky, komento, luja raja, väärä turva, kuvitelma, latteus, mikä mudasta mutaa tekee. toivotan raivoa, kirkasta kylmää hapanta.

.

runotorstain "kiltti".

varsinkin välitysten elektro
kordiaali, akordi. salamantere
kai hyökkää laatan alta toista
nostaa, hymni, hymen.

tule ikuinen sano herhiläinen
lakkaa tuuleksi asumaan
katoksi, toksinen akordiaali.