torstai 23. lokakuuta 2008

puunaisten

puut olkoot naisia. sateisen päivän naisia puitteissaan, katsomassa läpi pisaroiden. kun ei ole tiaraa, ajattelee vesisäteen olevan kristalli
;
puuttuvasta tiarasta, linnun helähdyksen ajattelee olevan ääni siitä kun sovittaa tiaraa päähänsä ja kalauttaa sen metallia hieman solkeen. on kuin sateenväristen naisten luokse voisi päästä mutta matka edellyttää raskautumista, kohtuuttoman painavia kenkiä ja kantamusta. puut olkoot naisia,

koska naisten on metsä tai ainakin puurivi välillä maan ja aution. koivukujaa etsataan. pitkoa leipovat naiset, sukupuolitan tämän: puunaisten haarovat kädet hikoilevat tiheää ilmaa.

tämän päivän puutuvat ovat keveämpiä ja ne salpaavat ilman,
korjaavat sapenkeltaisen sadon ja miljoona kumartaa, lakoaa. puunaisten
tarvitsee olla kauempana.

ei koskaan sillä että yksikään heistä nimetty olisi


2 kommenttia:

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Olkoon vaan, puusta. Naisia sittenkin.

Anonyymi kirjoitti...

Hih, hauskaa oli. Tikutkin kelpaa...sytykkeeks :)