keskiviikko 22. lokakuuta 2008

velji, veljeni. sinä olet kun vedestä nousee talo keltainen
aaveet kanssa toukkien, levät kanssa merien

astukaa laivaan, purjeet viivana nostakaa. uusien
alusten kolmiot piirtävät horisonttien

kokoisia askeleita tältä mereltä pintaan toisen.
sinä kun nouset talosta suoraan alukseen
aja! aja sanaton karjasi. aikojen tuulis,
aikojen pää.

1 kommentti:

Leonoora kirjoitti...

Monitulkintainen runo, mutta sen kehoittava ääni on myönteisen rohkaiseva!