maanantai 5. lokakuuta 2009

kenen lihaa syöt sen makaat, töpöä heilutat, olet juuri hellä kuin ennen murhaa, tämä maa on seepiaa, kuten muutkin maat - olento ei tiedä menevänsä sinne. tämä maa on tummaa mustaa, kuten kirveen askeleet; tata,tartar,tar, tanssii olento kenen lihaa syöt. kenen lihaa syöt, olento olenko se huutaa ja pilkuttaa maata, maa syö värin, koska se on tummaa mustaa. kenen lihaa syöt, se puhuu sinusta paljon ja pahaa, siellä missä puhuukin, mailla manailla, manailee alla.


- -- -
runotorstaissa kosto

5 kommenttia:

hemmetti kirjoitti...

Hei, taas löytyi jotain mun mieleistä luettavaa!
Mielenkiintoista ettet jaa runoja riveille, en oikein tiedä vielä mitä siitä ajattelisi.
"olet juuri hellä kuin ennen murhaa" on mun mielestä herkullisin ilmaisu tässä, aijai :) Sitä seuraavasta mulle tulee mieleen sademetsän eläin joka ei tiedä asuvansa valokuvassa.
Paljon ja monenlaisia ajatuksia herättävä runo.

Ilona Tammi kirjoitti...

kiehtova runo

Eleanor Vatsa kirjoitti...

Kasvissyöjän manaus? No, en ole kovin hyvä analysoimaan runoja mutta tässä on uhkaavaa jyminää ja saan päähäni mm. sellaisen mielikuvan, että joku hakkaa lihanuijalla raakaa pihviä ja siitä roiskuu veripisaroita...runosi ovat kiehtovia siinä, että käytät kieltä materiaalisesti ja silti vahvan symbolisesti (kirveen askeleet; tata,tartar,tar - miten hienosti ilmaistu!)

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Monenlaisia aatoksia tästä.

Eleanor Vatsa kirjoitti...

Lueskelin tekstejäsi enemmän ja olen todella vaikuttunut.