perjantai 14. marraskuuta 2008

asetelma

kaikki mitä on jäljellä, kookoksensiru keskellä lasien merta. pohjalla mehua,
mandariininkuoritarra pöytäliinalla,

ikuisiksi umpeutunut pistaasi näyttämättä vihreää

tasainen valo, koska kukaan ei syönyt melonia

mainoskynä lepää lomakkeella, edennyt kohtaan 3 (varallisuus, pääomatulot), piirtänyt lyhyen viivan kuin miinuksen

maasta taivaaseen idän ja lännen välillä asettuvat tummat puut, vaaleat talot ja kammottavat öiset valot jotka tänään palavat jo täyttä päivää; sanottiin kaupungin tulevan

se tuli kuin valo, sen sanottiin hohtavan ja se hohti kuin valo

se antoi harmaata himmeään pöytäliinaan, sammutti eilisen kynttilän
kaupungissa lukitsee oven perässään

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Vähän vaikea runo minun makuuni mutta oikein hyvin kirjoitettu!!

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Totuuden asetelma

Harakka kirjoitti...

Onhan tässäkin asetelmaa aika paljonkin loppujen lopuksi!
Arkeakin...