stenka razinia tuodaan,
astrahanista nousee käsi kohti suurta persiaa, safavidit hälisevät aavikkojen reunoilla eikä mitään suurta enää pikku stepanille. shaahi juo punaista viiniä kuin verta. heitellään heitä kuin armoa oikeudesta.
stenka razinia tuodaan,
altaisiin nousee vesi ja suihkukaivot käynnistyvät, aika matkaa alas volgaa, volgograd ja kylmentyvää, painaa matalana joen mutkaa. skyyttien saratov, haukat taivaalla ja pikku stepan tuntee venäjän äitisuonet ja samaran laupiaat portit.
stenka razinia tuodaan,
joen stenka halkaisee moskovan, värjää torin punaiseksi ja palaset leviävät kädestä käteen, suusta suuhun, pikku stepanista lihaa niin monelle, väen valta on voimakas. kerran tämäkin vain tapahtuu mutta kasakan lihasta riittää, uusi vauraus; askelten vauraus suurkaupungissa, äänten rikkaus, kissojen katseet verivirtojen luona: stenka razinia tuodaan,
olkaa, tanssikaa, koska muuta ette unohtaa saa, syökää tänään, syökää rauhassa, sydäntä päätä kättä volga kuljettaa, naurua tanssikaa mustat silmät kopeekoiksi sulkekaa, stepanin palaset nauravat maasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti