o
tätä viivaa kulkea. aritmetiikka, armillaarikehä. pallo lähentyy palloa, kohtaavat taivas jamaa. särkyy kansi, syntyy horisontti; pyöreä taivas pyöreä maa. akselinsa ympäri.
hitaasti kulkea. minä valloitan vielä maailman kahdella pallolla kun ne liudentuvat yhteen.
o
kääntöpiirit palavat verkkokalvoihin ja kiinni saharan pintaan, etelänristi polttaa valtameressä
kaukana täältä. sormi juoksee pohjoisnapaa ympäri ja aika tapahtuu
o
jäätiköt kiinni napataivaisiin, tulien helmoihin. sylissä on missä jää paloi, pallo kiinnija nimi suljettu muoviin ja muovin alla leningrad kuten piti olla, vasco da gaman
merierehdys, ja sekstantin puhtaat kaaret
o
4 kommenttia:
Ei erityisesti tätä runoa koskien vaan koko blogia: Vähänkö hyvä! Rytmi, vuosituhantinen juurto, sanojen luova käyttö. Palaan tänne toistamiseenkin.
Kiehtovaa näkökulmilla leikittelyä, katsotaan läheltä ja kaukaa. Säejako antaa tilaa monenlaisille luennoille. Alkaa ja loppuu tyylikkäästi, metallisiin instrumentteihin.
Tämä on hieno runo. Hyvät kuvat ja säkeiden tavallaan normaalin vastakohtainen tai peilikuvainen jaottelu muokkaavat myös runon tulkintaa. Kehua voisi paljon enemmänkin.
Teknisluontaisesti kiehtova ja hyvä runo onnistuneesti kasassa pysyvä laajudestaan huolimatta. Ilman vasco da gaamaakaan, merierehdys, ja sekstantin puhtaat kaaret, mielestäni runollisesti vahvin ja hienoin ilmaus tässä :)
Lähetä kommentti