aina se syö, syö ruuan ja lautasen, syö tulen ja hiilloksen, puun ja juuren, merkin ja selitteen, meren ja korallin. _______me elimme rauhassa, katselimme karjaamme laitumilla ja olimme tehneet rauhan taivaan valtojen, pallojen ja ihmisten kanssa. ____________silloin alkaa tapahtua. ________liekki vapajaa.
juuri pehmenee, kaataa puun. keitto särkee astiat meidän käsiimme ja vuodamme verta. _______sanomme asiat kuten ennenkin mutta ymmärrämme ne toisin. ______elimme rauhassa.
epäilimme luutumista. meri väistyi korallin päältä ja se oli huokoista kiveä, väriä, teräviä kärhiä, meren väistyminen maatumisen alku. _________olimme kalojen, pimeissä sinisissä, emme ole enää, rauhamme ei päde mutta sotaa ei ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti